Vierailut

Käyntejä kotisivuilla:337624 kpl

PAHVIEN 'KELKKAVAELLUSYRITYS' PELTSALLE 18.4.-25.4.2008

 netti_kilppari_1.jpg

Matkaan lähtöpäivä 18.4. perjantai toi mieleen muistoja edelliseltä reissulta. Olihan silloin juhlittu jotakin 'ympäripyöreätä' asiaa muistaakseni...Liukuman puitteissa ja esimiehen luvalla saatiin viimeinenkin reissaaja kyytiin puolilta päivin. Pahvit oli muistanut syntymäpäiväsankaria alkoholittomalla oluella...liekö kaverit huolissaan allekirjoittaneen juomiskäyttäytymisestä. Ajovuorot oli jo jaettu viimeisen matkustajan astuessa 'kabiiniin'. Allekirjoittaneelta kuitenkin nöyrä kiitos matkailuauton pakkauksesta.

 

 

 

 


netti_kilppari_2.jpg

"Tinnitus pois päältä ja menoksi". Komentaa ensimmäisen kuljetusvastuuetapin itselleen puhuneen Bee Virtasen painava ääni. Solifer alkaa taittamaan 1100 kilometrin taipaletta. Vaasassa pysähdytään Been äiteen keittämille kahveille. ÄitiBee on jälleen kerran muistanut pahveja eväillä ja pakkaa mukaan pizzapalasia...On se kultainen. Palanpainikkeeksi auton jääkaapista löytyy olutta, lonkeroa ja olutta ja lonkeroa ja olutta ja lonkeroa. Kyllä siinä jano lähtee 'märemmälläkin' kaverilla. No huoli pidetään siitä, että kuljettaja ajelee 'kuivin suin'. Kuljetusvastuun vaihto tapahtuu jossakin Vaasan ja Kokkolan välillä. Puikkoihin tällä kertaa Mysiini, joka painaa pedaaleita ja vaihtaa vaihteita kuin formulakuski ikään. Ei ole selvästikään ostettu turhanpäiten formulakanavakorttia. Mitenkähän olisi se renkaan vaihto, verrattuna formulapilttuuseen, jos jotain tapahtuisi? Kävisikö vaihto yhtä ripeästi? No pois sellaiset ajatukset. Eihän mitään isompaa voi tietenkään sattua...?

netti_kilppari_3.jpg
Oulu ohitetaan moottoritietä pitkin, jonka jälkeen sukkulan komentaja Jokke ottaa yhteyttä Houstoniin ja pyytää lupaa kuljettajan vaihdokseen. Lupa myönnetty! Pilotti Mysiini on oikeutettu lepohetkeen lennon tässä vaiheessa. Jyräys alkaa polkea vuorostaan Fiat Dugatosta tehoja irti. Välillä pysähdytään Torniossa ruokatauolla. Sukkula kiihdyttää jälkipoltolla ennätykselliseen 127 kilometrin tuntivauhtiin. Lämpölevystä irtoilee palasia...onkohan huono enne paluulaskua ajatellen...? Houston antaa kuitenkin luvan jatkaa missiota. Pellon kohdalla pääpilotti Jokke ottaa ajovastuun. Laskeutuminen Kilpisjärvelle vaatii kuitenkin kokeneemman pilotin tietoja ja taitoja...niin ja edellinen kuljettaja hourailee jostakin nestevajauksesta...Perillä Kilpishotellin pihassa olemme klo 03.00 yöllä. Päätä tyynyyn on kaikkien ensimmäinen ajatus. Sen verran ikää ettei sedät jaksa lähteä hotellille riekkumaan yhden tuopin tähden. 

  

netti_kilppari_5.jpgLauantai 19.4. valkenee aurinkoisena. Tänään on tarkoitus lähteä potkuttelemaan Kuohkimajärven (jäljempänä Kuisin) kämpälle kolmen valtakunnan rajapyykin kupeeseen. Jälleen kerran on edessä tuttu 'tuhteeraussessio'. Nyt matkaan pakataan myös lumikengät ja hiihtosauvat, joista on sukeutua melkoinen ongelma. Lopulta kaikki saadaan pakattua potkukelkkaan. Tällä kertaa ei pakata mukaan 'virvoitusjuomalaatikoita' vaan ainoastaan muutamia irtotölkkejä rinkan taskuihin. Retkulla käydään vielä moikkaamassa henkilökuntaa ja startti ensimmäiselle etapille tapahtuu heti puolen päivän jälkeen. Tarkoitus on ylittää Ylinen Kilpisjärvi jokseenkin M/S Mallan (kulkee vain kesällä) reittiä seuraten. Matkaa Kuisille tulee hieman yli kymmenen kilometriä. Hikisten kilometrien jälkeen saavumme varaustuvan pihaan...lunta on metritolkulla. Lunta pitää lakaista kämpän edestä ja myös saunaan vievältä kulkureitiltä.

 netti_kilppari_6.jpg
Valmistamme ruuat, jonka jälkeen on edessä saunan lämmitys!!! Lämmitys onkin se kaikkein helpoin asia, mutta mistä vesi kiukaan vesiastiaan??? Kymmenestä litrasta lunta kun sulattaa tulee hikiset 1 desilitra vettä. Saunamajuriksi määrätty Jyräys pyytää retkikunnan komentajaa apuun tässä lähestulkoon ylivoimaiseksi käyvässä tehtävässä. Kannattaa muuten varata 'saunan lämmitykseen' (lue: lumen sulattamiseen) kolmisen tuntia aikaa tällaisissa olosuhteissa. Viimein päästään saunomaan ja nauttimaan virvokkeita. Makkaratkin, muistaakseni, grillaillaan takan lämmössä. Korttipakkakin on eksynyt mukaan, joten muutama kierros lyödään korttia ennen nukkumaan menoa. Jokainen tajuaa kuitenkin seuraavan päivän äärimmäisen rankan ponnistuksen Sveamamman syliin...ja nimenomaan korkeuskäyrää ylöspäin. Puolen yön aikaan kämppä täyttyy persoonallisilla 'sahausäänillä'.

 

 netti_kilppari_7.jpg
Sunnuntai 20.4. Tukeva aamupala ja ei muuta kun kelkat lähtövalmiiksi. Aurinko paistaa kun lähdemme rajapyykiltä taittamaan Balkkasvarrin (725 m) lännen puoleista jyrkkää nousua. 'Käyrää' niellään metri metriltä, välillä vetäen, välillä jopa kantaen. Paikka paikoin kelkkaura kantaa, mutta välillä upottaa ja matkalaisilta pääsee 'ärräpäitä'. Hikivesi virtaa noroina kovan ponnistuksen ansiosta. Vettä kuluu...niin kauan kun sitä on. Kolmen valtakunnan rajapyykiltä lähtevä kelkkaura, jota sankarimmekin kulkevat, yhtyy n 4 km matkan päässä Kolttaluoktalta lähtevään kelkkauraan. Matkavauhtimme on tällä etapilla n. 1 km tunnissa!!!

 netti_kilppari_8.jpg

 

 

Klo 15-16 välissä saavumme risteykseen. Edessä on perinpohjaisen pohdinnan paikka...jatkaakko matkaa vai kääntyäkkö takaisin? Kaikki vesivarat on käytetty loppuun. Vettä pitäisi sulattaa. Tästä eteenpäin kelkkaura paranisi kyllä...mutta edessä näkyy pelkkää nousua, vaikka olemme nousseet jo 800:aan metriin.

 netti_kilppari_9.jpg

 

 

 netti_kilppari_10.jpg

 

 

 

 

 

 

 

netti_kilppari_11.jpg

 

 netti_kilppari_13.jpg

 

 

 

 

 

 

Matkaa edessä vielä kymmenisen kilometriä eikä mitään tietoa onko Pältsästuganilla vapaata tilaa!! Päätämme yksimielisesti lähteä takaisin Kuisille jonka Bee lausui satakuntalaisittain "kui sin kämbil mennään." Menomatkaan kului siis neljä tuntia. Takaisin tulemme reilussa puolessa tunnissa!!! Edessä saunanlämmityssessiot ja iltapalan valmistaminen. Pikkasen mieliä vaivaa päivän päätös. Olisiko sittenkin pitänyt jatkaa? Minkähänlainen maasto edessä olisi odottanut. Kartan mukaan edessä olisi ollut kyllä nousua ja laskua, mutta sittenkin tuntuu, että isoin ponnistus oli jo tehty kelkkaurien risteyskohtaan tultaessa. Asia pitää vielä selvittää vaikka hankikannolla suksien kanssa ja kevyemmillä varusteilla. Tähän ajatukseen on  hyvä 'tuudittautua' ja ottaa yhdet ryypyt ennen nukkumaan menoa.

 netti_kilppari_12.jpg

Monenmoista reittisuunnitelmaa viriää maanantaina 21.4. aamupalalla veljesten keskustellessa. Hätäisimmät ehdottaa jo paluuta 'tien varteen'. Ehei...vielä pitää piiskata kroppaa täällä erämaaoloissa ennen Kilpisjärven 'maalikyliä'. Päätämme lähteä vaihteeksi päiväreissulle toiseen naapuriin, Norjaan. Sikäli kätevässä paikassa on rajan kämppä, että siinä voi ylitellä rajoja mielin määrin vaikka monta kertaa päivässä. Matkaan pakataan päivän aikana tarvittava muona ja hieman 'lisähappea'. Parin kilometrin potkuttelun jälkeen vaihdamme lumikengät jalkaan ja jätämme kelkat Goldajärven rantaan koivikkoon köytettynä parkkiin. "Voi että tätä lumen määrää"! Ei voi muuta kun ihmetellä. Saavumme Goldahyttan pihapiiriin pienen rehkimisen jälkeen. Paikalta löytyy vanha kämppä ja uusi kämppä sekä melkoinen varastorakennus. Hetken aikaa ihailemme pohjoisessa kohoavaa Goldabaktia (894 m), jonka jälkeen astumme sisään kämppään.

 netti_kilppari_14.jpgnetti_kilppari_15.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sisustus on aivan eri luokkaa verrattuna kotimaan varaustupiin. Kaappeja availlaan ja laitetaan kiinni. Rakennuspuolen Pahvit huomaa heti, että systeemit ei ole tusinatavaraa. Jatkamme kämpän arviointia. Seinällä on tauluja ja hyllyssä kirjoja...löytyy sieltä joku 'alan lehtikin...hartaina miehinä jätämme sellaisen 'saastan' ja 'kapitalistisen hapatuksen' suosiolla hyllyyn. On sitä näemmä himot Norjan puolen miehilläkin...Pienen välipalan jälkeen lähdemme paluumatkalle. Retkipäiväkirjaan tälle päivälle: potkuttelua 4 km ja lumikenkäilyä 1 km...ei aihetta rintojen pörhistelyyn. Toisaalta pitäähän sitä jonakin päivänä ottaa lunkimmin.

 netti_kilppari_17.jpgnetti_kilppari_16.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tiistaipäivän 22.4. potkuttelemme tutuksi tullutta reittiä pitkin 'Retkun' suuntaan. Matkaa kertyy lähes yhtä paljon kuin tullessa eli n. 11 km. Ilma on aurinkoinen ja vähäinen tuuli on sekin myötäinen. Vastaan tulee monenmoista porukkaa. Pääasiassa suksilla liikkujia...ja iäkästä. Joku heittääkin ilmaan ajatuksen, että täällä olis Pahveillekin 'varmat saumat' 30 vuoden päästä. No meillähän on tietenkin vaellus pääasia eikä 'sivuille vilkuilu'. Retkulle saavutaan hyvissä ajoin niin, että pääsemme vastalämmenneeseen naisten saunaan!!! Ehei sentään! Saunassa ei ole naisia (lue: mummoja), vaan heitin vuoro alkaa vasta VIP Pahvien saunottua. Tosin jatkamme saunomista vielä miesten puolella privaattiajan umpeuduttua. Olemme päättäneet yöpyä halvalla, joten nukumme matkailuautossa, jolle löytyy parkki 'Retkun' takaa omistajaperheen vesan Antin ystävällisellä luvalla.

 netti_kilppari_19.jpgnetti_kilppari_18.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

On keskiviikko 23.4. ja Jyräyksen ynnä muiden Yrjökuninkaiden nimipäivä ja jälleen palaverin paikka. Tehdäänkö 'tekninen välilasku' Leville vai jatketaanko hiihtelyä suurtunturien syleilyssä. Sen verran taitaa Pahvit olla iällään, ettei kiinnosta enää Levin 'humppahelvetit'. Päätös on helppo. Jatkamme hiihtelyä ja tänään ohjelmassa Saanan kierto. Melkoinen tuuli puhaltelee luihin ja ytimiin kun nousemme Saanan juurelle kohtaan, josta lähtee portaat Saanalle. Olemme onneksi valinneet reitin niin, että avonaisemmalla ja korkeammalla osuudella puhaltaa selän takaa. Alussa saamme hyvät hiet nousussa, mutta sen jälkeen saa jarrutella, ja juuri ennen kun latu saavuttaa Saanan majan, pitää vauhtia toppuutella oikein tosissaan. Majalla onkin tungosta...monenmoista kulkijaa lappaa ovesta sisään. Siinä vaihdetaan kuulumisia. Toisilla on ollut vastatuuli kun ovat hiihdelleet järven selkää. 'Lohdutamme' hiihtelijöitä, että pahin on vasta edessä. Majalta kun nousee tunturiin vasta tuulen tuntee. Taidetaan siinä tottuneena tunturissa kulkijana antaa kulkijoille joitakin 'rescueohjeita'...pyytämättä. Jokke vangitsee kamerallaan Saanan harjalla pyörivän valokuvauksellisen lumituiskun raportin lukijoiden iloksi. Reilun kymmenen kilometrin rypistys voidaan kirjata tämänkin päivän treenikalenteriin.

 netti_kilppari_21.jpgnetti_kilppari_22.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 netti_kilppari_20.jpg

Edessä on reissun viimeinen 'urheilupäivä'. Tänään torstaina 24.4. sankarit hiihtää Norjan tulliin palauttamaan Norjan puolen tupien avaimia. Hiihtoreitti kulkee Kilpisjärven selkää. Tulemme takaisin samaa reittiä ja jatkamme 'Retkun' kohdalta matkaa Kilpishotellille ja aina luontokeskukseen asti. Siellä palauttelemme Kuisin avaimen. Päätämme hiihtää vielä matkailukeskukselta Saanan viertä Retkulle. Mysiini lähtee painamaan rinnettä ylös niska köyryssä. Onkohan kaveri päättänyt ottaa kavereista viimeisetkin mehut...Jyräys jää jo alkurypistyksessä muille kovakuntoisemmille Pahveille...vai voidaanko asiaa kuitenkin hieman selitellä suksien rasvauksella tms. nestevajauksella.

 netti_kilppari_23.jpg

 

Joka tapauksessa reitin lakipisteestä on mielenkiintoista lasketella kapeaa tolaa pitkin retkeilykeskuksen parkkipaikalle...ja toivoa, ettei ole vastaantulevaa liikennettä. No sitä ei onneksi ole. Tästä päivästä taitaa tulla likimain 20 km hiihtokalenteriin. Illalla pyörähdetään reissun päätteeksi hotellilla parilla olusella.

 

Paluumatkaa lähdetään taittamaan perjantaiaamulla käänteisessä ajovastuujärjestyksessä. Mysiini sompaa ensimmäiset 250 kilometriä...tai hetkinen...'pieni' ongelma kohtaa Pahveja Kaaresuvannon kohdalla. Kuuluu pamaus ja sukkula menettää selkeästi ohjattavuuttaan...'master alarm' -valot vilkkuu niin kuin diskossa konsanaan. Houstonista ei ehditä ohjeita kysellä vaan Mysiini, vanhalla kokemuksella, sompaa ajopelin turvallisesti 'varikolle'. Rengas vaihtuu ennätysvauhtia hyvin yhteen hitsautuneen tiimin yhteistyönä. Pysähdymme vielä Ouluntullissa syömässä ja Perillä Porissa olemme yhden jälkeen yöllä.

 

Matkan tavoitteet eivät ihan täydelleen toteutuneet, mutta monenmoisia kokemuksia rikkaampana palataan reissulta arkisen aherruksen pariin. Taas jaksaa punnertaa töissä matkasta jääneiden mielikuvien ja siellä erämaan rauhassa vietetyn ajan voimalla. Kerta kaikkiaan mahtava paikka on Kilpisjärvi ja sitä syleilevät suurtunturit...sinne mieli halajaa aina uudelleen!!

 

 

 

 

 

 

Copyright © teksti Jyrki Tomberg                                          Kuvat © Juha Virtanen, Joel Blom ja Pasi Malja